Tuikuttaa

Löysin Fridalta pienen puisen ihanasti kuluneen kaapin tuohon kodinhoitohuoneen ja keittiön kulmaan, ajatuksella jotta siihen on hyvä laskea avaimet sisälle tullessa, mutta heti kun sain sen pestyä ja puhdistettua piti siihen sommitella jo jotain jouluista.

Jo jokusen vuoden olen keräillyt näitä Riihimäen ja Karhulan lasitölkkejä ja nyt löytyy jo melkein joka kokoa. Näistä on niin moneksi, ovat turvallisia tuikuille ja kynttilöille, kesällä ne muuttuvat maljakoiksi joihin mahtuu suurempikin kimppu.  Tässä ylemmässä kymppilitraisessa on Pentikiltä ostettu "tuikkukeinu", alemman kuvan viisitoista litraiseen en laittanut kuin tassin kynttilän alle.

 

Keittiöstäkin löytyy yksi..

.. turvallista tuikku aikaa toivottaa Hanna, VPK:n sammutusnainen :)

Aamun askartelu, illan ilo

Hyvät hyssykät se on marraskuu jo !!  Läpi repaleisen lokakuun ollaan taivallettu täällä joten kuten, onneksi kuitenkin ilman sitä kaljakorin kilinää..   Välillä yö vuorossa päässä tosin kilisee ideoita jotka ajatuksissa ovat ihan uskomattoman kuninkaita mutta toteutus sitten joko ontuu tai jää tekemättä.  Tänä aamuna ajattelin yrittää toteuttaa yhden erään yön ajatuksen.  Jo muutamana muunakin syksynä olen näitä sammal kaartioita tehnyt mutta nyt se idea oli lisätä näihin nuo lyhdyt.

Tarvitaan vain pala vanhaa katiskaverkkoa joka kiepsautetaan tötterölle, sammalta ja rautalankaa sekä muutama kivi ämpärin pohjalle. Sammaleen irroitin mattona ja asettelin tötterön päälle aloittaen rautalangan kiepsutuksen ylhäältä, lopuksi väänsin tuon kaarelle jotta sain lyhdyn roikkumaan nätisti.  Iltakuvat on pienennyksen jälkeen rakeisia joten tässä vielä sama kuvattuna aamulla.

Kasvarissa on viime joulun alesta hankitut Airamin ledit, näin syksyllä tuo kylmän sininen väri on kiva. Joulun tullessa likemmäksi se perinteinen lämmin valo taitaa viedä voiton puhumattakaan oikeista lyhtykynttilöistä.

Semmonen se, oli kiva askarrella ja saada edes jotain valmista joskus..

Rautaa ja rospuuttoa

Tyly ilma tuolla pihalla, huh, räntää ja vettä vihmoo sekä vaakasuoraan että yläviistosta käsin. Noh, mikäs se on täältä sisältä sitä katsellessa kun sopivasti sattui vapaa, nyt vain pökköä pesään ja tulta tuikkuihin.

Näistä kuvista paljastuu taas jotta olen jonkin sortin keräilijä, mikä on sikäli kummallista koska eikös horoskoopiltaan olevien jousimiesten pitäisi olla vapauden kaipuisia, materiasta riippumattomia maailman matkaajia ?  Poikkeus sitten varmaan tässäkin tapauksessa vahvistaa säännön, minä kun viihdyn mahdottoman hyvin ihan kotosalla ja tykkään romusta.

Kirpparilla en voi vastustaa jos vastaan tulee hyvä suomalainen valurautapata kohtuuhinnalla. Nämäkin ovat ollet ostettaessa melkeimpä käyttämättömän oloisia, äitini on ne vain rasvalla uunissa polttanut enne kuin otin ne käyttöön. Mummulta sain tuon vanhan lättypannun ja painava munkkipannu on pitkän metsästyksen tulos.

Valurautaa on myös tämä Rosenlewin kuuden kynttilän "pannu".  Eikös muuten muistuta tätä uutta Iittalan Allas-kynttelikköä ?   

Tuonne hellan paisti osioon mahtuisi hyvin pata hautumaan, mulla on siellä lämmönvaraajana kiven murikka.  Nyt liiteriin hakemaan uusi satsi klapia ja teet kiehumaan..

ps. meillä tuo rospuutto tarkoittaa huonokuntoisia teitä eli kelirikkoa ja sellaista välikausi aikaa..

Alastonimpi

Alastonimpi, Colchicum ´Lilac Wonder`

Alastonimpi on aika kuvaava latinankielinen nimi tälle syysmyrkkyliljalle (eiks se sen niminen ole suomeksi ?), onhan tuo pelkillä kukilla aika alasoman näköinen. Ensi kesänä sen pitäisi kasvattaa ne lehdet ja kukkia taas syksyllä.

Ja juu, on meilläkin jo SITÄ.  Ensimmäinen erä tuli tiistaina 23.10. ja siitä lähtien erinäisinä annoksina joka päivä.

Kuuran kauneutta

Ihana aamu, ei satanut vettä vaan mittarissa miinus neljä ja ulkona kaikki niin kaunista.

Olen yrittänyt opetella pienentämään kuvia jotta ei tuo kuvatili ylittyisi ja pärjäisin sillä kerran maksetulla 5 dollarilla.  Cheri Autuas olo - blogista  teki aiheesta hyvän postauksen, kannattaa kurkata jos epäröi asiassa.

Uuden kameran hankinta polttelee, niin monessa blogissa huomaan samaa kuumetta. Tämä pokkarilla (Canon PowerShot) kuvaaminen on niin helppoa ja kätevää, mahtaisiko sitä oppia kuvaamaan järkkärillä ?

Tälläisia aamuja lisää kiitos !

Hehkua ja haasteita

Kruunuvuokko Puutarhan Lumo  -blogista muisti piristävällä tunnustuksella. Kiitos, nyt jos koskaan
tarvitaan piristystä tähän harmauteen.

Tunnustuksen saaneen pitää vastata seuraaviin kysymyksiin


Lempinumero:  78
Alkoholiton suosikkijuoma: Omenamehu
Lempieläin: Koira
Facebock vai Twitter: Ei kumpikaan, ainoa "some" jota harrastan on tämä bloggailu..
Intohimoni: Autot, traktorit ja puutarhurointi
Suosikkiviikonpäivä: Maanantai, silloin tulee Maajussille morsian :) ja päivä on mulla yleensä vapaa..
Suosikkikukka: No kaikki pionit tietysti ja kyllä nuo omenankukat on samalla viivalla..

Mummelilta Himmun ja Mummun  -blogista tupsahti haaste jossa pitää pikkuisen pohtia ja samalla huomata niitä pieniä sekä suuria iloja joita ei aina välttämättä huomaa arjen tiimellyksessä.

 

"Omat lempiasiat tuovat iloa ja piristystä arkeen. Siksi haluamme jakaa blogihaasteen, jonka ajatuksena on muistuttaa sinua ottamaan hetki itsellesi ja nauttia omista lempiasioistasi."

Listaa tämän hetken kymmenen (10) lempiasiaasi (voit halutessasi kopioida haastepostaukseen yllä olevan blogihaastekuvan ja/tai käyttää omia kuviasi)

Jaa haaste vähintään viidelle (5) tykkäämällesi blogille ja ilmoita siitä heille

Muista nauttia listaamistasi lempiasioista mahdollisimman usein!

Ja nuo10 lempiasiaa sekalaisessa järjestyksessä

 1.  Joulu lähestyy. Siihen liittyy niin paljon pieniä kivoja juttuja joista saa iloita.

Toisten muistaminen, pihan koristelu lyhdyillä ja valoilla.

Oman pirtin somistelu, askartelu ja paketointi.

Herkuttelu.

2. Työ. Se että saan taas tänään lähteä töihin iltavuoroon.

Kivat työkaverit ja niiden huumori silloin kun väsyttää.

3. Kuiva keittiön lattia. 

Huh, eilen luulin jotta nyt on vesivahinko tullut tupaan,

toivottavasti luulo ei ollut tiedon väärtti vaan

kyse oli jostain muusta.

4.  Terveys. Vaikka viiden viikon flunssa ei ole mitään todella vakavaa,

niin silti pitää iloita jokaisesta terveestä päivästä.

Aina tätä ei muista..

5 & 6. Villasukat ja niiden kutoja.

Todella tarpeelliset tälläiselle jota viluttaa aina. 

On erikseen saapas, yö, kyläily ja vierastelu sukkaa.

Ja Mammani joka näitä minulle kutoo. 

7. Pieni ja vanha koirani Papu. 

Hellyyteni kohde ja uskollinen ystäväni.

8. Uusi mekko :)

9.  Suunnitelmat ensi kesälle.

Ne mitä jäi toteuttamatta tänä suvena + muutama muu idea.

Vaikka syksyllä iskikin jo pihaburnout, uskon jotta kevään tuulet

tuo taas uudet voimat ja innostuksen.

10.  Paras ystäväni ja lähimmäiset.

Tästä saa napata mukaan haasteen, mukavia molemmat :)

Meikä tyttö alkaa nyt valmistautua iltavuoroon,

tuleva viikkokin on aika haipakkaa kun työkaveri lähtee matkalle Kiinaan. 

 

 

 

Lämpöistä viikonloppua...

t. Hanna

Kummituspuu ja postimyyntimekko

Olisiko ollut joskus samoihin aikoihin vuosi takaperin kun näin jossakin sisustuslehden joulujutussa ihanan kasvin, ja aika pian sen jälkeen aloin huomaamaan niitä myös muilla bloggareilla. Kukka jäi kummittelemaan mieleeni, no olihan se nimeltäänkin Kummituspuu.  Aina kun matka vei johonkin puutarha tai kukkakauppaan katselin ja kyselin josko heillä olisi tuota kasvia, ei löytynyt.  Syksyllä äitini oli poikennut kauppareisulla Prisman Kesäpihalle ja huomannut siellä muutaman näitä, onneksi, ja näin minäkin sain oman "muotipuun" :)  Reilu vuosi siis meni etsinnässä.
 

Pikku puu tai pensas on olemukseltaan aika huomaamaton, lehdet on harvassa ja päältä tuollaiset hopeisen kuultavat. Tästä pirtistä ei löydy montaakaan sisäkukkaa kun kesä puutarhuroinnin lisäksi en niitä jaksaisi hoitaa, mutta yritän nyt saada pidettyä tämän hengissä.

No jos meni vuosi ennen kuin muotipuu löysi tiensä tänne syrjäkylälle, niin netti aikakausi on tuonut kyllä kaiken muun helpommaksi. Ei tarvitse soitella siskonkumminkaimaflikalle Helsingin suuntaan josko hän voisi käydä hakemassa jotain mitä mieleni halajaa isonkylän liikkeistä, se on klik vaan ja postipate hoitaa homman. Liian usein ei silti parane klikkailla jottei Pate kiikuta tilinylitys kirjettä myös pankista. Mutta tälläiselle sovituskoppeja inhoavalle nettikaupat on pelastus.

Tuolla se nyt killuu, mun uusi mekko :)