Paraatipenkki

Tässä on Paraatipenkkini, eli kolmesta kukkapenkistäni se ensimmäinen jonka pihaan ajava näkee. Koko komeus syntyi kuin sattumalta tuohon kiveysten väliin silloin muutama vuosi takaperin kun nakuttelimme isän kanssa tuota kivetystä ja jolloin ajatukseni olivat vielä "yhden ruukun kesäkukka istutus riittää minulle"..   Ensimmäiset kasvit tähän penkkiin sain naapurin rouvalta, nuo kulmissa olevat kolme riipparaitaa ostin ja myöhemmin vielä tuon yhden sateenvarjojalavan.

Alhaalta katsoen on nauhuksia, seppelvarpu, vaalean punaisia ja viinin punaisia angervoja.

Seuraavassa rivissä ylöspäin on tulppaaneja, tuija, kerran kuollut mutta juuresta versoamaan alkanut rusokirsikka ja suuria kuunliljoja. Nuo jätti kuunliljat eivät ole ehkäpä oikein niille sopivassa paikassa kun tämä kohta on hyvin paahteinen.

Penkin alareunat tein luonnonkivi lohkareista ja kivetyksen puoleiset muurikivestä.

 

  Arki kuistilta katsoen.

Penkin keskelle olen joskus lykännyt kaksi revontuliatsaleaa ja äsken kameran kanssa lähestyessä huomasin jotta ne tuoksuvat, voimakas ehkä hieman imelä tuoksu niistä leijaili. Pinkit atsaleat mätsäisivät sävystä paremmin, mutta näillä mennään mitä on annettu, ja minä en vierasta tuota keltaistakaan.  Atsaleoiden välissä nököttää valkokaartiokuusi joka näyttää vihreältä vaikka en sitä keväällä muistanutkaan suojata, ja löytyypä penkistä vielä polven korkuinen mänty,  jota ei millään siitä raaskisi muuttaa kun on ihan itse sinne päättänyt asettautua.

Laukat ja tulppaanit on syksyllä istutetuiden sipulien satoa ja täytyy sanoa jotta nyt niiden myötä olen oikein tyytyväinen tähän. Sitä katsastaa jo aukkopaikkoja sillä silmällä että mitä tähän syksyllä piilottaisi, muutama jätti jätti laukka tuonne taakse huojumaan olisi ainakin saatava..

 

Sellainen se, ei mikään upea, uljas tai erikoinen mutta mulle tärkeä ja siksi nimesin sen Paraati penkikseni.