tiistai 4. joulukuuta 2012

Rekipeitto ja pala puuta







Tuli talvi ja paukku pakkaset, aiheuttaen hälytyksiä pitkin maakuntaa. Nyky maailma on tehty sellaiseksi jotta rattaan pyörien pitää pyöriä oli sää tai tilanne mikä tahansa, enää ei ole varastoja ja kaikkea tarvitaan heti, vauhdin hiljentäminen ei käy. Rattanpyörän osasen on vain toimittava ei auta jäädä odottelemaan.  Eipä kai se helpompaa ollut ennenkään mutta on kiva ajatella jotta silloin saatettiin elää sään tai tilanteen mukaan ja tehdä vain välttämättömimmät. Olen kaivellut taas aittaa ja tehnyt löytöjä vuosien takaa, tavallaan taas käyttöön otettuina paloina ne rauhoittavat.

Geranium  pohti edellisen postauksen kommentissa jotta ihmisellä pitäisi olla enemmän tasoja johon voisi rakennella kivoja asetelmia. Minä olen aivan samaa mieltä !  Ja tästä innostuneena rakensin "joulutason" kahden rahin päälle, se on helppo purkaa kun kyllästyy. Aitan ylisen puulaatikosta löytyi villainen kudottu rekipeitto jota oravat eivät ole onneksi nakerrelleet vaikka se on siellä lepäillyt ilman käyttöä jo yli 60 vuotta. Hellä pesu ja uusiokäyttöön rahien päälle, vanhan sileäksi kuluneen lankun pätkänkin pesin Tolulla. Nyt siihen voi rakennella erilaisia jouluisia asetelmia.













18 kommenttia:

  1. Tsiisus miten söpö koiruus sulla on ja kuvissa ihana jouluinen tunnelma :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Papu on söppänä persoona..

      Poista
  2. Ihana tuo hauveli! Voi, minunkin pitää hankkia noita sinttejä tuoksumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyasintin tuoksu on kyllä ihana, varma joulun merkki ! Onneksi näitä sinttejä saa senteillä, raaskii ostaa monta jo ennen joulua.

      Poista
  3. Hyvä idea tuollainen väliaikaistaso ja kauniin asetelman oletkin siihen koonnut. Ja vitsit, mikä löytö tuo rekipeitto! Hieno :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aitan katon rajassa parin orren päällä oli sellainen pieni puinen arkku ja siellä tämä peitto. Peiton sisään oli kääritty suuri öljylamppu joka oli varmaan viety sota-aikana sinne säilöön ja unohdettu. Hyppäsi siis pari sukupolvea yli ja nyt palvelee taas. Onnea tosin on sillä ollut matkassa kun kukaan ei ole pahemmin nakerrellut sitä, muutama pieni reikä vain.

      Poista
  4. Hienosti olet arvostanut vanhaa! Aivan mahtava idea saada vaihtelua noin, ettei tarvi olla pysyvä vaan voi vaihdella. Kauniisti olet laittanut. Ja aivan ihana koira!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha tulee taas uudelleen arvoonsa ja käytön jälki vain usein kaunistaa esinettä. Onneksi täällä ei ole ehditty "siivoamaan" aittoja joten löytöjä voi vielä tehdä.

      Poista
  5. Aivan mahtavan ihania kuvia, jälleen!! Sydän sulaa ja tuntee rauhallisen tunnelman, tätä ei kai voi sanoiksi pukea. Sellainen vanha juurikin tulee mieleen, itse pidän myös enemmän vanhasta tyylistä tai perinteisestä, en ole modernin ystävä, sisustuksessa siis. (kröhöm, ikean hyllyt koristaa kotiamme.. tällä hetkellä ja tässä kodissa.. x) Ja ai että mitä ihania arteita olet löytänyt ja hyvä että ovatkin säilyneet ja onhan se siunaus että on sellainen aarreaitta pihapiirissä, ah, ne nousevat nykypäivän melskeessa aivan arvoon arvaamattomaan.. tavarat ja aitat. :D Pidän erityisesti ensimmäisestä kuvasta. Ja huomata myös saan, että kun on laatukamera saa laatukuvia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Multakin löytyy paljon ikeaa, ovat ihan sulassa sovussa keskenään. Opiskelemaan muuttaessa sai mummeilta ja kummeilta kaikkea vanhaa josta tuli koottu kalustus, silloin ne eivät tuntuneet niin mukavilta, sitten kun pääsi itse tienaamaan sai hankittua jotain uutta. Ja nyt taas arvostaa vanhaa uudestaa, sellaista se, mieli muuttuu.
      Kamerasta vielä, se on ihan tavallinen Canonin PowerShot pokkari ja automaatti asetuksella näppäilen. Haaveissa on kyllä järkkäri, mutta siihen menee vielä pitkä tovi.

      Poista
    2. Kuvissasi on kyllä hieno tunnelma ja osaat sen vankita. :)

      Poista
  6. Voi mikä ihana aarreaitta sinulla siellä onkaan ! Vau, ihania tavaroita. Niin mulle kyllä sopisi elää enemmän sään ja vuodenajan mukaan, nukkuisin mielelläni pimeällä pidempään ja kauemmin, vaan tosiaan nykyajan oravanpyörä ei näitä vaihteluita tunne, harmi vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, onneksi kukaan ei ole ehtinyt aittaa "siivoamaan" niin pääsen vielä tekemään löytöjä.. Aivan, ja kun tulee poikkeustilanne esim, myrsky, niin oletetaan jotta kaiken pitää toimia kuin ennenkin. Harmittavan usein liikenteessäkin ajatellaan vain itseä, jotta kunhan minä vain ehdin niin ei väliä vaikka monen turvallisuus vaarantuu. Malttia ja varautumista pitäisi kaikkien harjoitella.

      Poista
  7. Ai, että pidän näistä kuvistasi. Saat vangittua tunnelman käsin kosketeltavaksi. Tuo vanha peite on kaunis ja leveä lankku henkii oikeaa tunnelmaa. Koirastasi niin söpö kuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Papusta saa harvoin hyviä kuvia, paitsi silloin kun se nukkuu, nyt onnisti :)

      Poista
  8. Oi ei, ihana ajatus ja toteutus! Vanha rekipeitto + kaunis lankku + Tolun tuoksu = täydellinen jouluasetelmataso. Hannalassa on idylliä!

    Hyviä pohdintoja muuten nuo rattaiden tauottomat pyörimiset. Niin se on nykyisin, että ihminen kiirehtii tuli hännän alla ympäri vuoden, vaikka aivot ovat vielä siellä metsästäjä-keräilijä-ajassa eivätkä ole sopeutuneet tällaiseen tahtiin. Sitten uuvutaan ja voidaan pahoin.

    Talvi pitäisi saada virallisesti tahdin hiljentämisajaksi. Kun luonto pimenee ja hiljenee, pitäisi ihmisenkin niin tehdä. Kuusituntinen työpäivä marras-joulukuuksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tolun tuoksu on muuten yksi niistä monista tuoksuista jotka liittyy jouluun. Ja nythän ei tarvi enää niin siivoillakkaan kun lankku tuoksuttaa puhtautta jo valmiiksi ;)

      Taantumassa kun ollaan pitää vain jaksaa painaa jotta suosta noustaa, sanotaan ylhäältä, ja niin se kai sitten onkin. Välillä vain pitäisi oppia tulemaan toimeen pienemmällä ja arvostaa enemmän sitä lepoa eikä laskea kaikkea rahassa.

      Poista